Category Archives: Nettiyhteisöt

Tiedottaja, käytä muutakin kuin Facebookia

Tiedottaja, käytä muutakin kuin Facebookia

Lähes jokainen on varmasti jo vuosien ajan huomannut sen ikävän tosiasian, että melkein kaikki yhdistys- ja järjestökentän tiedotustoiminta (esim. tapahtumailmoitukset) löytyy ensisijaisesti Facebookista, ja monissa tapauksissa ainoastaan sieltä. Yhdistysten tiedottajat ja muut hallitusten jäsenet ilmeisesti ajattelevat, että kaikki joka tapauksessa käyttävät Facebookia, tai sitten heille on ihan okei, että osa yhdistyksen jäsenistä ei koskaan saa kaikille jäsenille suunnattuja asioita tietoonsa. Ja epäilemättä vaivannäön välttämiselläkin on osuutta asiaan — tiedotuksen voisi hoitaa niin monella muullakin tavalla, niin että tieto saavuttaisi kaikki jäsenet, mutta näin ei kuitenkaan tehdä. Ehkä siksi, että yhdistyksen jäsenkunnastakin saadaan tuntumaa vain katselemalla Facebookia eikä siksi edes tajuta, että sitä kautta ei tavoita kaikkia jäseniä.

Tähän asti tämä nihkeä Facebook-keskeisyys on ollut jotenkuten selitettävissä sillä, että yhdistyksen Facebook-sivut ovat julkisia ja tapahtumatietoja pääsee katselemaan myös ilman FB-tiliä (tietenkään tämä ei ole pätenyt tähänkään asti niissä tapauksissa, joissa yhdistyksen tiedotukseen käytetään suljettua FB-ryhmää). Mutta nyt seuraa tärkeä asia: Facebook on vasta viikko sitten kokeillut muuttavansa toimintaansa niin, että mitään julkisiakaan FB-sivuja ei enää pääse näkemään kirjautumatta sisään. Tämän artikkelin kirjoitushetkellä muutos on ainakin Suomen osalta peruttu, mutta kuka tietää vaikka se astuisi kohtapuoliin pysyvästi käyttöön? Toisin sanoen ilman FB-tiliä ei välttämättä pääse näkemään enää mitään sellaista tiedotusta, joka tapahtuu ainoastaan Facebookissa.

Yhdistyksissä olisikin nyt pikaisesti käytävä keskustelua siitä, kuinka tärkeää jäsenten tasa-arvoisuus on ja millä tavalla tiedotustoiminta kannattaisi järjestää niin, ettei se syrji ketään jäsenistä. Facebookin rinnalla on muitakin mahdollisuuksia tiedottamiseen. Sähköpostilista, uutiskirje, jäsenfoorumi ja yhdistyksen omat kotisivut ovat perinteisiä ja luotettavia keinoja hoitaa tiedotusta, ja kaikki nämä teknologiat ovat yhä olemassa, jos ne vain halutaan ottaa käyttöön. Uudempiakin teknologioita on, ja esimerkiksi fediversumissa toimiva Mobilizon olisi mitä mainioin (ja mikä parasta, epäkaupallinen eli juurikin yhdistystoimintaan hyvin sopiva) työkalu yhdistys- ja järjestötiedotukseen, jos se vain saisi tunnettuutta ja yhdistyksissä alettaisiin ottaa sitä käyttöön.

Jos olet jonkin yhdistyksen hallituksessa tai vastaat tiedotuksesta, tämä kirjoitus on suunnattu juuri sinulle. Tiedät, että tämä on ongelma myös omassa yhdistyksessäsi. Pidäthän huolen siitä, että myös me Facebookia käyttämättömät saamme jatkossakin tietää yhdistyksesi järjestämästä toiminnasta. Kiitos!

Hyvää suomen kielen päivää — Kirjakasa nyt myös suomeksi!

Hyvää suomen kielen päivää — Kirjakasa nyt myös suomeksi!

Kolme kuukautta sitten avasin Kirjakasan, kotikutoisen lukijayhteisön. Tänään, juuri sopivasti Agricolan ja suomen kielen päivän kunniaksi, BookWyrm-ohjelmiston uusimman päivityksen mukana käyttöön tuli käyttöliittymän suomenkielinen versio! Niinpä tätä suomenkielisille suunnattua lukijayhteisöä voi nyt myös käyttää suomeksi.

BookWyrmin suomennoksen ensimmäinen versio on minun tekemäni, ja kuten aina ensimmäisten versioiden kohdalla on nytkin mahdollista, että suomennoksessa on virheitä tai kömpelyyksiä. Jos sellaisia huomaa, niistä voi ilmoittaa vaikka minulle, niin käyn korjaamassa käännöstiedostoa. Tai jos haluaa itse osallistua BookWyrmin käännöstyöhön, niinkin voi tehdä — joskin tässä yhteydessä on pakko mainita, että avoimen lähdekoodin ohjelmistoissa on toisinaan sangen, hmm, viimeistelemättömiä suomennoksia, ja kun nyt kerran lukijayhteisöstä on kyse, niin soisin, että käyttöliittymänkin käännöslaatu olisi huoliteltua ja kääntäjien keskenään koordinoimaa.

Ja jos et vielä ole liittynyt Kirjakasaan, niin liity nyt hyvä ihminen enempiä viivyttelemättä!

Kirjakasa, kotikutoinen lukijayhteisö

Kirjakasa, kotikutoinen lukijayhteisö

BookWyrm-ohjelman logo, joka komeilee myös Kirjakasan etusivulla.

Olen avannut uuden, pääasiassa suomenkielisille suunnatun lukijayhteisön, Kirjakasan, joka toimii osoitteessa kirja.casa. Kyseessä on jäsentensä turvallisuutta ja hyvinvointia vaaliva sosiaalinen media, joka on osa lukuisten palvelinten muodostamaa fediversumia. Vaikka Kirjakasassa itsessään onkin — ainakin toistaiseksi — vasta vähän käyttäjiä, fediversumin kautta on mahdollista seurata muiden vastaavien palvelinten käyttäjiä ja keskustella heidän kanssaan kirjoista, muillakin kielillä kuin suomeksi. Jos haluat liittyä Kirjakasaan, lue yhteisön käyttöehdot ja lähetä sivuston kautta kutsulinkkipyyntö.

Mainitsin jäsenten turvallisuuden ja hyvinvoinnin. Tarkoitan sillä konkreettisesti etenkin käyttöehtojen ensimmäistä pykälää: ”Fasistinen, natsistinen, äärioikeistolainen ja eugenistinen käyttäytyminen sekä näiden aatteiden ihannointi tai kannattaminen on kielletty. Kaikenlainen syrjintä ja loukkaava käyttäytyminen mm. ihonvärin, syntyperän, uskonnon, sukupuolen, seksuaalisuuden, vammaisuuden, neurotyypin, toimintakyvyn tai kielen suhteen on kielletty.” Säännön noudattamista valvotaan aktiivisella moderoinnilla.

Mainitsin myös kotikutoisuuden. Tarkoitan sillä sitä, että yhteisö on ainakin toistaiseksi minun yksityishenkilönä ja harrastuksena ylläpitämäni, eikä siitä ole tarkoitus tehdä kaupallista palvelua. Tässä suhteessa se eroaa jyrkästi mm. Goodreadsista, jota itsekin olen käyttänyt ahkerasti kohta vuosikymmenen ja joka viime kädessä ei ole kuin Amazonin kirjamyynnin markkinointi- ja mainoskulissi. Kirjakasa on tarkoitettu yksityishenkilöille, siellä ei ole mainoksia eikä yksityisyyttä loukkaavia seurantakoodeja. Sivuston moottorina toimii avoimen lähdekoodin BookWyrm-ohjelma.

Toivotan kaikki mukavasta pienimuotoisesta lukijayhteisöstä kiinnostuneet mukaan Kirjakasaan!

Jo neljännesvuosisata verkkoyhteisöjen ylläpitämistä

Kirjakasan avaaminen on minulle henkilökohtaisesti tärkeä tapahtuma, ja lähes sattumalta yhteisön perustaminen 7.1.2022 tapahtui päivälleen 25 vuotta myöhemmin kuin ensimmäisen julkisen tietoverkkoyhteisöni avaaminen. 7.1.1997, tuolloin 16-vuotiaana, avasin nimittäin Tyrvaeae BBS -nimellä kulkeneen tekstipohjaisen purkin, johon käyttäjät soittivat modeemilla puhelinlinjaa pitkin. Neljännesvuosisataan on mahtunut paljon, erilaisia enemmän tai vähemmän menestyneitä verkkoyhteisöjä on tullut matkan varrella perustettua muitakin, mutta kaiken aikaa läsnä on ollut sama pyrkimys kotikutoiseen, lämminhenkiseen ja turvalliseen tunnelmaan.

Perkeet-lukuhaaste 2022 — viimeistä kertaa

Perkeet-lukuhaaste 2022 — viimeistä kertaa

Aika aikaa kutakin, kuten vanha inhokkisanonta kuuluu. Perkeet-lukuhaaste lähti liikkeelle joulukuussa 2017 hetken mielijohteesta leikkimielisenä vastineena supersuositulle Helmet-lukuhaasteelle. Siitä asti olemme joka vuosi Tyhjän arkin retkikunnassa miettineet kolmetoista epäonnista haastekohtaa, joiden parissa kokeneinkin lukija voi masentaa itsensä. Tämä on jo viides kerta, kun kokoamme haasteen, ja on myönnettävä, että vastenmielisten, tylsien, älyttömien ja muuten inhottavien haastekohtien keksiminen alkaa käydä vuosi vuodelta, sanoisinko, haastavammaksi, koska onhan ne kaikkein ilmeisimmät inhokkikategoriat jo tullut käytettyä. Niinpä vuoden 2022 Perkeet-lukuhaaste on oleva lajinsa viimeinen.

Erikoisuutena tämänvuotisessa haasteessa on se, että haastekohtia on tavallisen kolmentoista sijaan peräti seitsemäntoista. Miksikö? No koska näin kaikkien viisien perkeiden yhteenlaskettu lukumäärä on täydet 69. Nice!

  1. Jumppa- tai kuntoiluohjekirja.
  2. Jonkun yhdestä kirjasta kuuluisan kirjailijan tuntemattomaksi jäänyt teos.
  3. Konekäännetty kirja (vinkki: voit myös itse konekääntää tekijänoikeuksista vapautuneen teoksen).
  4. Kirja, jonka olet jättänyt kesken tai johon olet vannonut olevasi koskematta enää ikinä.
  5. Laulukirja — ilman, että sinä tai kukaan muu laulaa tai soittaa mukana.
  6. Kirja, joka sinun piti lukea aikoinaan koulussa ja josta et silloin tykännyt.
  7. Vitsikirja 1970-, 80- tai 90-luvulta.
  8. Kirjalla on vastenmielinen nimi.
  9. Käytöstapaopas.
  10. Sellaisen suvun sukuhistoriikki, johon sinulla ei ole mitään yhteyksiä.
  11. Sellaisen suomalaisen maalaiskunnan historiikki, johon sinulla ei ole mitään yhteyksiä.
  12. Geneerinen runoantologia vailla selkeää kantavaa teemaa.
  13. Mainoksessa tai myymäläsisustuksessa somisteena käytetty kirja.
  14. Jonkin teollisuusyrityksen (ei kustantamon!) julkaisema, sen omaan toimialaan liittyvä tietokirja.
  15. Pankin, vakuutusyhtiön tai muun rahoituslaitoksen julkaisema, kotitalouksille suunnattu tietokirja.
  16. Guinnessin ennätyskirja — mielellään reilusti vanhentunut.
  17. EVA:n, muun työnantajajärjestön tai ammattiliiton julkaisema kirja — jos mahdollista, omaan asemaasi nähden vastakkaiselta taholta.

Aiempien vuosien perkeet:

Bingokorttini vuodelle 2022

Bingokorttini vuodelle 2022

Uudenvuodenlupaukset ovat out. Uudenvuodenbingo on in!

Viime vuosina on eletty niin absurdeja aikoja, ettei maailmalla ole ollut pulaa epätodennäköisistä tapahtumista. Varsin yleisenä kommenttina tällaisiin tapahtumiin näkyy jonkinlainen vitsi tyyliin ”kenellä oli tämä vuoden 2021 bingokortissaan?” Niinpä on luonnollista, että absurdien aikojen vain jatkuessa tämäkin vitsi kehittyy uudelle asteelle. Fedissä yksi jos toinenkin on tässä parin viikon aikana julkaissut omia bingokorttejaan vuodelle 2022. Minun ymmärtääkseni ensimmäisen näistä julkaisi @mcmoots@weirder.earth 15. joulukuuta 2021 saatesanoilla: ”Et voi vitsailla asioiden löytyvän bingokortistasi ellet ole etukäteen tehnyt bingokorttia.” Toisen esimerkin — vain jokusen mainitakseni — bingokortista tarjoaa Andrew Cassidy.

Ja luonnollisesti oman bingokorttini tein minäkin. Noh, en jaksanut väsätä korttimuotoon, vaan tarjoan sen tässä luettelona.

  • Hiekkapilvi Australiasta sumentaa Kalifornian ilman.
  • Tampereen areenan katto romahtaa kesken MM-kisojen.
  • Kreikkalaiset aakkoset loppuvat, niin covid-variantteihin aletaan käyttää heprealaisia aakkosia, mistä seuraa antisemitismin aalto.
  • Kiina ilmoittaa yhdistävänsä Länsi-Afrikan Kiinaan suoralla rautatiellä.
  • Meksikonlahdella lähtee öljynporauslautta ajelehtimaan, ja se päätyy golfvirran mukana Norjan rannikolle.
  • Merestä löytyy uusi sinivalasta suurempi eläinlaji.
  • Merestä nousee uusi saari, jonka koko ehtii vuoden 2022 aikana kasvaa 10 000 neliökilometriin.
  • Useat arabimaat alkavat suunnitella yhteistä avaruusasemaa Marsiin.
  • Julkaistaan useita tutkimuksia tupakan hyvistä terveysvaikutuksista ja tupakka rehabilitoidaan.
  • Hurrikaani sammuttaa Darvazan kaasukraaterin merivedellä.

Millainen on sinun bingokorttisi vuodelle 2022?

Perkeet-lukuhaaste 2021

Perkeet-lukuhaaste 2021

Jo neljäs peräkkäinen Perkeet-lukuhaaste on täällä, ”jee”. Perinteiseen tapaan tarjolla on kolmetoista toinen toistaan vastenmielisempää ja lukuhalut lamauttavampaa haastekohtaa. Suoritustyyli on vapaa, mutta kurjuuden maksimoimiseksi on suositeltavaa kuitata yhdellä kirjalla vain yksi haastekohta. Kiitos jälleen kerran Tyhjän arkin retkikunnan aivoriihelle, jonka ansiosta vuonna 2021:kään ei tarvitse lukea pelkkiä helmiä.

  1. Kirjoituskoneella ja kopioiden tuotettu kirja.
  2. Kirjassa on mieskansi.
  3. Kirja, jonka lukemista olet tarkoituksella vältellyt.
  4. Lue peräkkäin kymmenen kirjaa samalta kirjailijalta.
  5. Todella pahanhajuinen tai tahrainen kirja.
  6. Kaverin kirjoittama tai kääntämä kirja, jota et kehtaa moittia, vaikka se olisi kuinka huono tai laaduton.
  7. Kirja, jonka olet ostanut tarjouksesta tai poistomyynnistä vain, koska se oli niin halpa.
  8. Kirja kirjailijalta, johon toista kirjailijaa verrataan mainoksessa tai takakansitekstissä.
  9. Keskiajalla julkaistu kirja (saa toki olla uusintapainos!).
  10. Kansakoulun lukukirja.
  11. Yrityksen vuosikertomus.
  12. Kirjailijamatrikkeli.
  13. Vuonna 1980–2000 julkaistu poliittinen kirja.

Aiempien vuosien perkeet:

Retkikunnan lokikirja, 1049. päivä

Retkikunnan lokikirja, 1049. päivä

Tyhjän arkin retkikunnan zinen toinen numero on ilmestynyt. Zinen voi ladata maksutta tästä. Sen voi myös ostaa painettuna 2,50 euron hintaan joltakulta retkikuntalaiselta, jolla niitä sattuu olemaan. Painos on rajoitettu, tämä tuleva keräilyharvinaisuus kannattaa hankkia pikimmiten!

Toisessa numerossa mm. esitellään erilaisia ideointitekniikoita ja tutustutaan Scrivenerin varjoon jääviin kirjoitusohjelmiin. Mukana on myös novelleja, raapaleita ja sarjakuva. Ja tietenkin upeaa kansitaidetta.

Jos muuten et ole vielä lukenut zinen ensimmäistäkään numeroa, niin tutustu toki siihenkin. Sen painos on jo loppunut, joten sinun on tyytyminen verkkoversioon.

Palaset loksahtivat kohdalleen

Palaset loksahtivat kohdalleen

Olen avannut uuden, hyvin spesifin kirjablogin osoitteessa https://pixelfed.fi/blogsahtelua. Blogaan sinne kuvan lukemani kirjan sivusta, kun kohdalle osuu sivu, jossa palaset loksahtavat kohdalleen. Aaargh! Voisiko tympeämpää ja ylikäytetympää metaforaa edes olla? Revin kuvitteelliset pelihousuni ja kuvitteellinen otsasuoneni räjähtää aina, kun palaset loksahtavat kohdalleen. Ettäs tiedätte!

Blogialustana on siis Pixelfed, joka on muuten kuin Instagram, mutta paljon parempi. Blogia voi seurata millä tahansa fediversumissa olevalla tilillä (voit vaikka avata oman tilisi pixelfed.fi-palvelimelle) tai tilaamalla Atom-fiidi.

Aaarghailemisiin!

Retkikunnan lokikirja on julki!

Retkikunnan lokikirja on julki!

Tyhjän arkin retkikunta on hieno kirjoittajayhteisö. Kun eräs meistä mainitsi toisen Discordin julkaisemasta zinestä ja ehkä ei niin tosissaan kysyi, milloin meiltä ilmestyy zine, innostuimme tietenkin tekemään oman zinen. Nyt pari kuukautta myöhemmin siitä on sitten tullut totta: Retkikunnan lokikirjan ensimmäinen numero julkistetaan tänään 13.10.2018 Jyväskylässä Lokaconin yhteydessä!

Painettua zineä saa ostaa kahdella eurolla suoraan retkikuntalaisilta. Painos ei ole kovin iso, joten jos haluat omasi, älä kuhni! Verkkoversion voi ladata ilmaiseksi tästä.

Ours to Hack and to Own: The Rise of Platform Cooperativism, A New Vision for the Future of Work and a Fairer Internet

Ours to Hack and to Own: The Rise of Platform Cooperativism, A New Vision for the Future of Work and a Fairer Internet

⭐⭐⭐⭐ Tämä kirja pääsi hiukan yllättämään. Odotin enemmän teknologiapainotteista sisältöä, mutta oikeasti kirja on todella yhteiskunnallinen. Voisi melkein sanoa, että jokaisen tämän vuosisadan kommarin kannattaisi tutustua paremmin erilaisiin alustaosuuskuntanäkemyksiin. Mutta kirja ei ole pelkkää abstraktia teoriaa, vaan siinä käsitellään myös paljon erilaisia käytännön kysymyksiä, joita tulee vastaan, kun pykätään taloudellista yhteistoiminnallisuutta nykyinternetissä. Näin ollen kirja on hyvää luettavaa myös niille, joilla on tämän suuntaisia käytännön suunnitelmia.

Kirjan vahvuutena on se, että siinä on nelisenkymmentä eri kirjoittajaa, joista kullakin on omat taustansa ja elämänkokemuksensa. Näin ollen alustaosuustoiminnan eri osa-alueita käsitellään hyvinkin monipuolisesti ja monin eri tavoin. Toisaalta tämä on myös kirjan heikkous, sillä neljäkymmentä erilaista kirjoitustyyliä ja aiherajausta eivät muodosta sellaista jäsennettyä kokonaisuutta, jonka pieni yhtenäinen kirjoittajaryhmä tai yksi kirjoittaja voisi saada aikaan. Tämä myös toisaalta korostaa sitä ilmeistä seikkaa, että kaikkea ei voi oppia vain lukemalla yhden kirjan, mikä on tietenkin ihan hyvä oivaltaa, ennen kuin rupeaa käytännössä väsäämään isompia kuvioita.

Monet kirjan teksteistä ovat hyvin yhdysvaltalaisia, eivätkä niissä kuvatut säännöt ja yhteiskunnalliset olot välttämättä sovi kovin hyvin Eurooppaan. Mutta globaalissa uusliberalismissa Euroopan ja Yhdysvaltain väliset erot ovat myös monin paikoin niin vähäiset, että sopivasti suodattamalla kirja on oikein antoisa myös eurooppalaiselle lukijalle.