Monthly Archives: marraskuu 2015

Hyvää teetä ihan naapurista

Hyvää teetä ihan naapurista

2015-11-02 12.32.46Tämmöistä ei ihan joka päivä tapahdukaan: Kuninkaankadulle, aivan kotimme lähelle, on avattu uusi teekauppa! Kun aiemmin asuimme Kalevassa, tutustuimme kotikulmilla eli Kissanmaalla sijainneeseen Veiströmin teekauppaan, josta sai sekä hyvää teetä että hyvää palvelua. Käynnit teekaupassa vähenivät, kun muutimme keskustaan, sillä onhan Kissanmaa nyt täältä katsottuna aika syrjässä. Vaan sittenpä kauppias mainostikin teekaupan muuttavan keskustaan, ja sekös meitä riemastutti. Jopa siinä määrin, että kun etukäteen oli mainittu vain Kuninkaankatu ilman tarkempaa osoitetta, kävimme iltaisin etsimässä paikkaa, johon se saattaisi tulla. Tyhjissä liikehuoneistoissa ei näkynyt remontin merkkejä, ja arvoitus jäi vaivaamaan jopa siinä määrin, että se tuli uniin.

Eräänä yönä viime viikolla näin unta, jossa kuljin eurooppalaistyylisessä vanhassakaupungissa (kivitaloja ja mutkittelevia katuja, kyllä te tiedätte). Siellä yhdessä kadunkulmassa sijaitsi Veiströmin uusi teekauppa. Miten en aiemmin tiennytkään, että Tampereella on tällainen vanhakaupunki ja että Kuninkaankatu jatkuu tänne asti? mietin unessa. Heti seuraavana päivänä pikkuruisen liikehuoneiston ikkunaan Kauppakadun ja Puutarhakadun välisellä Kuninkaankadulla olikin ilmestynyt maininta teekaupan saapumisesta. Avajaisia vietettäisiin 2.11.

2015-11-02 12.51.48Ja tokihan me teemestarini kanssa suuntasimme kauppaan heti avajaispäivänä. Panimme ihan kellon soimaan! ”Tekin olette päätyneet Kissanmaalta tänne”, tervehti kauppias heti tuttuja asiakkaitaan. Tottahan me, ja siinä rupattelun lomassa haistelimme erilaisia ihania teelaatuja. Niin tosiaan, kauppias Ilkka Veiströmin nimi saattaa joillekuille olla tuttu sitä kautta, kun mediassa on puitu sitä, miksi Tampereella järjestetään nykyään vuodessa kaksi pride-tapahtumaa. No, onhan se vähän hölmöä näinkin pienessä kaupungissa. Mutta emmepä ole itse asiassa osallistuneet niistä kumpaankaan, ja let’s face it: montako muuta hyvää teekauppaa naapurissamme oikeasti on? Niinpä. Sitä paitsi kauppias itse on erittäin mukava ja asiakaspalveluhenkinen ja kaupassa asioi mielellään. Teekokoelmaamme päätyivät tällä kertaa Darjeeling FOP (maustamaton musta tee), vihreä jasmiinitee, Pu’er TuoCha ja vihreä gunpowder. Hamstrataan enemmän sitten taas toisella kertaa, kunhan kauppa on päässyt asettumaan ja valikoima on kunnolla esillä.

Niin, nuo päivän kengät. Tosiaan, halloween-viikonloppuna ei tullut käytyä yhtään missään, joten siinä meni näiden Funtasman noitasaappaiden varsinainen sesonki ihan ohi (huomatkaa, miten olen kuitenkin huolellisesti koristellut saappaat pölyllä ja kissankarvoilla, jotta näyttäisivät oikein karmaisevilta). Sillä totuushan on, että ei näitä kenkiä ole tehty käyttöä, vaan näyttöä varten. Laatu ei vaikuta kovin viimeistellyltä, eikä mukavuuskaan ole huippuluokkaa.

Taas säästin!

Taas säästin!

2015-11-01 12.11.59Halloweeniko innosti vai mikä, mutta tulin väsänneeksi työpisteeseeni uuden oranssin tarvekalun. Pari viikkoa sitten vaihdoin jumppapalloni kokoa pienempään, koska uuden (tai no, jo vuoden käytössä olleen) työpöytäni kanssa vanha pallo oli liian suuri, jotta siinä olisi voinut istua kunnolla. Mutta se korjasi vain osan käytettävyysongelmasta. Nimittäin lattia työpöydän alla on perin liukas niin sukat jalassa kuin paljain jaloin, joten jumppapallon pitäminen paikallaan jalat ergonomisessa asennossa on perin vaikeaa. Nyt tosiaan noin vuoden kärvistelyn jälkeen sain päähäni, että jonkinlaisella jalkatuella asia ratkeaisi vaivattomasti. Mutta sellaisen hankkiminen on taas aivan oma säätämisensä, jaksaisi nyt taas sellaistakaan… Paitsi jos askartelen jalkatuen itse!

2015-11-01 12.12.43Tarvekaluksi löytyikin komerosta oranssi jumppamatto. Joskus innostuin kokeilemaan itämaista tanssia ihan niin paljon, että kävin työväenopiston kurssilla, ja sitä varten tulin tällaisen maton hankkineeksi, mutta kohta kolme vuotta tämä on lojunut täysin tarpeettomana. Normaalilla tavalla rullattuna käärö on hivenen liian lyhyt työpöydän jalkojen väliin (ja jalkoja vasten kiilaaminenhan tässä on se juttu), joten taitoin maton kaksinkerroin ja rullasin sivuttain. Rullasta ei tällä tavalla tullut kovin siistiä tai tukevaa, joten kiinnitin sen kumilenkeillä. Vielä jäi vaivaksi se, että rulla jousti jalkojen alla sangen paljon. Tukevoittava keppi tekisi terää, ajattelin, mistähän sellaisen saisin? Ahaa! Eteisessä roikkui samaisesta tanssiharrastuksesta tarpeettomaksi jäänyt violetti tanssikeppi. Sujautin sen rullan sisään, ja vot! Kyllä nyt on helppo pitää pallo paikallaan työpöydän ääressä.

Täytyy vain toivoa, että Elmis ei huomaa rullaa, hän järkyttyy kuitenkin sen epämustuudesta. Ja miksi huomaisikaan, eihän hänellä ole tapana kurkkia pöydän alle. Paitsi hmm, hänhän lukee blogiani… No, toivottavasti ei häiriinny liikaa. Ja jos häiriintyy, aina voin jatkaa säästämistä kääräisemällä rullan ympärille vielä mustan jätesäkin.