Porvoolaisesta antiikkikaupasta löytämäni kansilehdetön kirja vuodelta 1767 on jäljittämieni tietojen mukaan mitä todennäköisimmin Landtmanna-wännen, som af hushålls- och läkeböcker sammanletat de wigaste hushållsgrep, anwisning til et nätt landt-apothek, samt säkra, lätta och bepröfwade hus-curer, nykysuomeksi kutakuinkin Maamiehen ystävä, johon on kotitalous- ja lääkintäkirjoista koottu tärkeimmät kotitalousniksit, ohjeet kätevään maalaisapteekkiin sekä turvallisia, helppoja ja koeteltuja kotihoitoja. Samoihin kansiin on sidottu myös En Gammal Försökt Norrsk Patriot- och Landtmans Hushålls- och Återbruks-Almanach, som kan tjena til En Ny, Tilförlåtelig och med wårt Climat öfwerens-stämmande Bonde-Praktika, joka keskittyy lähinnä vuodenkiertoon liittyviin maatalousvinkkeihin. Tämä jälkimmäinen teos on kuitenkin ensimmäisen rinnalla suhteellisen kevyttä kamaa, joten keskityn tarkastelemaan vain ensinmainittua teosta.

Kotitalousniksit

Maan-Miehen Ystäwän ensimmäinen puoli koostuu, kuten kirjan nimessä kerrotaan, kotitaloutta ja maataloutta helpottavista nikseistä, jotka valottavat mielenkiintoisella tavalla neljännesvuosituhannen takaista arkielämää. Kenkäbloggarina nostan tietenkin ensimmäisenä esiin reseptin

Hywä Kenkäwaxi.

Ota 16 luodia waxia, 8 luodia saxan soopaa, 6 lusikallista makiata kermaa, 2 eli 3 munan walkiata, 4 äyrin edestä Terpetin öljyä, sulataan yhdes ja sekoitetaan kimröökin kansa sekä kaataan paperi muottiin seisomaan.

Sama: Ota 1 naula talia, 18 luodia waxia, 2 luodia Terpentijniä, 4 luodia lijnöljyä, 2 luodia Puu-öljyä, 2 luodia traania. Waxi sulatetaan aluxi hiljaxeen hijlistöllä, sen päälle kaataan terpentijni ja sitten tali, sekoitetaan yhteen. Kun se hywin on sulannut kaataan sijhen kimröökiä kuin tarwitaan, öljyt ja traani lyödään yhteen, ja myös 4 luodia präntärin fernisaa. Muotit kuin sijtä kaataan pitää kahdesta Cardus-paperista tekemän. Tämä Kenkäwaxi on mitä parahin suojaamaan nahkaa wettä ja mätää wastaan.

Omalla makaaberilla tavallaan söpöltä kuulostaa myös niksi, joka tuonaikaisin eliniänodottein oli varmasti hyödyksi:

Mustata Suru-preiwin kantit.

Keitä wehnäjauhosta ja wedestä sakia puuro, lyö se rijwinkiwelle eli morteliin ja sekota kimröökin kansa, että sijtä hywin mustaa tulee. Preiwit rewitään yhtä suurexi, pannaan pöydälle että yhden Preiwin kantti makaa toisen päällä nijn kuin kantti lewiäx halutaan. Päälle pannaan jotakin painawata että preiwit paikallan pysywät, ja nijn mustataan ne penselillä. Että työ nopiammin sujuis, jaetaan Preiwit 2 eli usiampaan pakkaan, että ei tarwita odottaa kuiwumista, ja kun kantit ei enää märiltä näytä, otetaan ne irti toisistansa, että ei klijsteri nijtä toisins tartuta. Jatketaan kuin walmis on.

Vastaavia näppäriä ohjeita annetaan muun
muassa siihen, kuinka vanhasta talista valmistetaan valumattomia kynttilöitä (Kuumenna pelkkää kusta ja lyö sijhen tali, jne.), kuinka valmistetaan nürnburgilaisia nuudeleita (nikkaroidaan ohimennen pastakone ja sekoitetaan taikina vehnästä, kananmunasta ja vedestä), kuinka valmistetaan savuttamatonta lamppuöljyä (käytetään lampaanjaloista ja -sorkista keitettyä rasvaa ja kastetaan lampunsydämet etikkaan) ja kuinka maustetaan sima, joka siis ilman muuta valmistetaan hunajasta (humalaa, kardemummaa, galangajuurta ja Biol-juurta, jonka nykynimitystä en ole onnistunut löytämään).

Osa kirjan ohjeista on toki nykytietämyksen valossa suorastaan vaarallisia. Esimerkiksi vesihaulien valmistukseen käytetään lyijyä sekä auripigmenttiä tai mieluummin elohopeaa. Osa ohjeista taas on lähinnä absurdin kuuloisia, kuten Huomio wasikoista. Wasikoita ei koskaan pidä samassa siassa lammasten kanssa pitämän, koska lammasten haju on nijn paha ja wäkewä, että sen perästä myös seinälutikat kuolewat. Voiko tämän tulkita muulla tavalla kuin että lampaiden haju tappaa vasikatkin?

Eläinlääkintäneuvot

Panokset kovenevat, kun kirjassa päästään lääkintäohjeisiin. Karja on ilman muuta tärkeä, ja sitä pitää vitsauksilta suojeleman. Erityisen hyödyllistä on ripustaa lehmien kaulaan punasipuleita:

Auttaa wasikointia.

Jos lehmällä on waikiata wasikoida, pakkaa sen kaulan ympäri 6 eli 7 Sipulia ( rödlök ) nijn käypi se waiwatta.

Estää Lehmä-rutto.

Anna elukalle aamuisilla 1/2 korttelia eli enämpi kusta. Tällä tawalla on maan-mies Ystadissa suojannut lehmänsä 3:sti, kun rutto-tauti on kulkenut. Sama: Kun elukka ei tahdo syödä, neulo 4 eli 5 sipulia nyörijn ja pue kaulan ympäri. Tee joka päivä, nijn elukasta uloswuotaa paljon räkää eli se paskoo wettä, mutta se tulee hywäksi taas.

Kusi onkin todellista ihmeainetta, sillä lehmien lisäksi se pitää siatkin terveinä:

Sika. Estää madot.

Se on nijn warma ja helppo konsti, että wain joka päivä kaataa yö-potta nijden juomaan ja sijhen sekoittaa kourallinen eli usiampi katajamarjoja.

Ja jos ei kusi auta, niin käytetään punamaalia:

Elukka joka on watta-taudisa.

Auttaa, jos sisälle antaa jotain punawäriä, jollasella tupa maalataan.

Toki hoitoja voi aina tehostaa sekoittamalla joukkoon jonkin eläimen paskaa:

Pahaputki-tauti.

Aja hewoinen lämpimäxi. Anna uutta apetta ja anna kourallinen kissan-paskaa jauhettuna ja sekoita kaljan joukkoon. Ota sitten ape pois 4 eli 5 tijmaxi. Ennen seurawata päiwää on se parantunut taudistansa.

Kotiapteekin kovimmat tropit

Kirjan tiukka ja synkkä ydin on kuitenkin kotiapteekin rohdoskokoelma. Lääketiede rämpi kaukana nykyisestä tasosta, taudit kiersivät taajemmin kuin nykypäivän mainostenjakajat, ja epätoivon hetkellä tuntui varmaan paremmalta tehdä ihan mitä tahansa, mikä vain voisi sairauden pois ajaa. Mitä kamalammalta lääke maistui, sen tehokkaampaa sen täytyi olla. Ja mitä enemmän vaivaa raaka-aineiden metsästämiseen piti käyttää, sitä voimallisempaa tinktuuraa syntyi.

Paiseita pehmenneltiin paitsi talilla voidelluilla kaalinlehdillä myös voissa paistetulla mustalla villalla. Unenlaatua parannettiin ja aivoja vahvistettiin hautomalla otsaa viiniin sekoitetuilla unikonsiemenillä kastetulla rievulla. Isorokkoa ja tuhkarokkoa hoidettiin simaan sekoitetulla nauriinsiemenrouheella. Mehiläisenpisto parani, kun sitä pesi omalla kusella. Lapsen ummetus lähti, kun jauhettuja krassin ja juustokuminan siemeniä sekoitettiin vanhaan voihin ja syötettiin sitä lapselle (luulen kyllä, että mikä tahansa vanhaan voihin sekoitettu saa ummetuksen auki).

Käärmeenpuremakohtaan suositeltiin hieromaan heti korvavahaa. Myös saarninlehtimehu ja (oopiumia sisältävä) teriak sisäisesti nautittuna auttoivat. Jos näitä ei ollut saatavilla, saattoi juoda huomattavan määrän puuöljyä (eli huonolaatuista oliiviöljyä) ja hieroa haavaan tuoretta hanhenpaskaa erinäisin ainesosin höystettynä.

Niin, tämä oli vasta kevyenpuoleinen johdatus varsinaiseen pihviin, eli 1700-luvun kotiapteekin top 5 ällöhoitoihin. Aloitetaan vähemmän ällöstä päästä.

5. Keltatauti.

Kuiwaa koiruoho-nuppia jauhetaan ja otetaan sisälle yxi lusikallinen aamuisilla wijnin kanssa. Eli ulosrässätään mehu nuoresta koiruohosta ja otetaan sisälle aamuisilla yksi eli kaksi lusikallista. Sama: Ota hanhen paskan walkia, sekoita sijhen Canelia ja anna sairaalle sahdin kanssa.

4. Kelwos kaikkijn waiwoihin.

R. Karhun sappi
Majawan hausta
Kyhkyisen paska
Camphert
Kynsilaukka
Aloe, kutakin 1/2 luodia

Lyö ne 1/2 tuoppijn palowijnaa ja anna seisoa 8 päiwän ajan lämpimäsä.

Kuin ongimadoxi sanotaan on tämä kaikkein wäkewin lääkitys aamuisilla ja ehtoisilla juoda, palowijnan eli muun märän kanssa sisään otetaan 2 tippua kuinka monta wuotta sairas elänyt on.

Kaatuwaan tautijn, kuin muihin rampoihin ja kiwistys-tautijn kuin tulee ja menee nopiaan, wilu-tautijn ja on monia hywin parantanut.

3. Palaneille wammoille.

Nijn pian kun palanut on, otetaan pelkkää Rännikiwen likaa ja pannaan tukewasti räsyn kanssa. Tehdään usiampi kerta. On monta kertaa menestyxen kanssa tehty. Hijwa, happamen kaalin mehu, muste, lijn-öljy päälle painettu on myös hywä Lääkintä-aine. Kujn myös rikki hakatut porkkanat.

Niin kuin oikeasti, keksittekö 1700-luvulta mitään saastaisempaa paikkaa kuin katuoja, ja kuitenkin juuri katuojasta kaavittu lika on parasta lääkettä palovammoihin!

2. Silmä-salwu.

Käärmen raswa, kujn saadaan katki hakatusta käärmestä ja ripustetaan se lämpymään ja klasi alle, sekoitetaan walmistettun Tutien salwuxi kujn punasiin ja läiskä-silmijn hierotaan ja myös ympäri. Nijn kuin paiseet awataan, Espanjan kärwäinen kaulaan asettaan ja ulos ajawa aine yxi kerta wijkosa sisään otetaan. Sama: Ota ahwenen ihraa, pane se potellijn hywin kijnni sidottuun ja pane se ulos kuin aurinko sijhen paistaa. Hierotaan silmijn. On auttanut kuka melkein sokia on ollut.

1. Mato-öljy.

Ota toukokuussa onki-matoja kuin ryömiwät ylös mullasta ennen ja jälken auringon ylös ja alas menon. Kun olet kaksi kourallista kerännyt, halkaise teräwällä weihtellä päästä toiseen, raawi ulos kaikki lika puu-weihtellä, pese sijwiläs. Pane potellijn hywin kijnni sidottuun ja pane aurinkoon, nijn tulevat ne, kuin mustuneet owat, öljyxi, joka wisusti talteen pannaan.

Tämä öljy monin tawoin hywäxi on nijn ulos kuin sisään otettuna.

Wilu-tautijn hiero kourijn ja pane tuleen ennen kuin wärisemistä tulee. Ne kuin wäkewämpiä owat ja tästä sisään ottawat 1 eli 2 fingerporullista, saawat helpotuxen nopiasti. Kuiwaan tautijn auttaa enämpi, kiwun kouristuxijn, kuin keppi kädessä käweleepi, owat heti kuin tätä öljyä owat sisään ottaneet käyneet täysin terwexi. Se kuin ei kestä tämän pahaa hajua, sekoita Lager-marja-öljyyn, waikka parhan waikutuxen tekeepi ilman.

Että ei muuta kuin pitkää ikää, jos näiden hoitojen jälkeen vielä hengissä olet. Alter egollani Saarnaajattarella on muuten tähän lopetukseksi hyvin sopiva elämänohje:

Kaikki tämän artikkelin vanhaa kirjasuomea jäljittelevät suomennokset ovat minun omiani. Sanaston, kieliopin, svetisismien ja kirjoitusasun tyyliä olen jäljitellyt ennen kaikkea Kristfrid Gananderin Maan-Miehen Huone- ja Koti-Aptheekista (1788). Lähteenä olen käyttänyt myös Laila Lehikoisen ja Silva Kiurun teosta Kirjasuomen kehitys (2001). Koska alkuperäisteos on kirjoitettu 1700-luvulla ja painettu paikoin suttuisella fraktuuralla, on käännökseeni varmasti päässyt erilaisista ymmärrysvaikeuksista ja merkityksenmuutoksista johtuen jos jonkinlaisia virheitä. Parhaani olen kuitenkin tulkinnassa tehnyt. Jos huomaat käännöksissäni ilmeisiä virheitä, jätä asiasta kommentti. Arvostan sitä suuresti!