⭐⭐ Pitkään aikaan kömpelöin lukemani romaani. Tai on siinä ja siinä, viitsiikö tätä sanoa romaaniksi. No teknisesti ottaen tässä on juoni ja konflikti, joten menköön. Mutta kerronta on kaikkea muuta kuin mitä romaanilta sopisi odottaa. Päähenkilö on imperialistisessa valtiossa asuva toimittaja, joka saa komennuksen sotakirjeenvaihtajaksi. Sodan melskeissä hän sitten päätyy ensin anarkistikapinallisten väijytyksen uhriksi mutta loikkaa sen enempiä miettimättä heidän puolelleen.

Sitten tutustutaan anarkistisen utopiayhteiskunnan elämään. Ja utopiayhteiskunnassahan kaikki on täydellistä ja ihmiset ovat täydellisiä. Toisin sanoen henkilöistä ei oikein löydy sisäisiä ristiriitaisuuksia, yhteisöstä ei löydy mitään tarttumapintaa, maailma on jo valmis kun päähenkilö tulee sinne. Joka ikisen tarinaelementin tehtävänä on yksinomaan alleviivata anarkistista teoriaa. Ja se tehdään tosi alleviivaavasti: ensin kirjassa tapahtuu jotain, sitten se selitetään auki eikä lukijalle jää mitään pääteltävää tai tulkittavaa itselle. Elikkäs romaanin sijaan tämä on anarkistisen teorian havainnollistamista.

Punnitsin, annanko yksi vai kaksi tähteä. Päädyin kahteen, koska ei tämä nyt kuitenkaan täysin lukukelvotonta roskaa ollut, ainoastaan tarinallisesti tosi kömpelöä.