Yhteenveto lukuvuodesta 2019
5 minute read âą
Vuoden 2019 kirjat alkaa olla luettu, joskin lukeminen jatkuu aivan viimeiselle tunnille asti ja yhden keskenerÀisistÀ saan kyllÀ vielÀ tÀlle vuodelle kirjattua. NiinpÀ lasken kyseisen opuksen mukaan tilastoihin. Ja kuten vuosi sitten arvelin, tÀnÀ vuonna tuli luettua vÀhemmÀn kuin viime vuonna. Mutta ei tulos silti ole suinkaan heikko: vuonna 2019 luin toiseksi eniten koskaan yhden vuoden aikana, 113 kirjaa ja 43 000 sivua. (Luvussa ei ole mukana kahta keskenerÀistÀ kirjaa, jotka ovat sellaisia ikuisuusprojekteja, ettÀ menee pitkÀlle ensi vuoteen ennen kuin saan ne tilastoitua. NiistÀ luin tÀmÀn vuoden puolella noin 750 sivua.)
Perkeet ja tiiliskivet suoritettu
Vuonna 2019 suoritin kaksi omaa lukuhaastetta eli perkeet ja tiiliskivet. Etenkin tiiliskivihaaste leimasi tÀtÀ lukuvuotta, sillÀ lÀhes puolet vuoden aikana luetuista sivuista on perÀisin runsaasta kahdestakymmenestÀ yli 700-sivuisesta kirjasta. Monet tiiliskivistÀ olivat melkoista struggelitavaraa, eikÀ vuosi muutenkaan ollut mitÀÀn huipputeosten juhlaa. KeskimÀÀrÀinen tÀhtiarvosana vuonna 2019 lukemilleni kirjoille oli vaatimattomat 2,8. Kaikkiaan vuoden 2019 tÀhdet jakautuivat seuraavasti:
âââââ 2 kpl
ââââ 22 kpl
âââ 39 kpl
ââ 37 kpl
â 7 kpl
Sen kummempaa mÀÀrÀllistÀ lukutavoitetta minulla ei tÀlle vuodelle ollut, vaan lueskelin vanhasta tottumuksesta aina kun siltÀ tuntui eli tÀmÀn tÀstÀ pÀivÀn mittaan. Oman jÀnnÀn lisÀnsÀ vuoden lukutottumuksiin toivat alkuvuonna aloitetut TyhjÀn arkin retkikunnan lukubileet, joita taisimme jÀrjestÀÀ noin kerran kuussa, joskus useamminkin. Lukubileet ovat muuten erinomainen tapa kahlata niitÀ kaikkein puuduttavimpia tiiliskiviÀ eteenpÀin, koska bileiden aikana ei ole suotavaa hÀiritÀ muiden lukurauhaa eli ei siinÀ oikein ole muuta tekemistÀ kuin vain puskea sivuja. Mutta eivÀt lukubileet sentÀÀn mitÀÀn tuskaa ole, sillÀ kyllÀ niissÀ tulee hyviÀkin kirjoja luettua!
Kirjoja seitsemÀllÀ kielellÀ
TÀmÀn vuoden perkeissÀ yhtenÀ haastekohtana oli lukea kirja jollakin uudella kielellÀ. Tulin panneeksi paremmaksi ja luin perÀti kahdella sellaisella kielellÀ, jolla en ole aiemmin kirjoja lukenut. Tarkemmin eriteltynÀ vuoden 2019 kirjat jakautuvat seuraavasti:
kaunokirjoja | tietokirjoja | yhteensÀ | |
---|---|---|---|
suomeksi | 50 | 14 | 64 |
- alkukielisiÀ | (12) | (13) | (25) |
- suomennettuja | (38) | (1) | (39) |
englanniksi | 22 | 5 | 27 |
hollanniksi | 9 | 0 | 9 |
swahiliksi | 5 | 0 | 5 |
espanjaksi | 4 | 0 | 4 |
ruotsiksi | 3 | 0 | 3 |
saksaksi | 1 | 0 | 1 |
yhteensÀ | 94 | 19 | 113 |
Viime vuoden tapaan lukutilastoja dominoivat suomenkieliset kaunokirjat, mutta tĂ€nĂ€ vuonna tuli luettua poikkeuksellisen paljon suomennettuja kirjoja. SekĂ€ tietokirjojen mÀÀrĂ€ ettĂ€ osuus kasvoi jonkin verran â noin puolet tietokirjoista muuten kĂ€sitteli viittomakieliĂ€. Suomi kuitenkin antoi tilaa muille kielille. Englanninkielisten kirjojen osuus kasvoi jonkin verran (ennen kaikkea tiiliskivihaasteen vuoksi). Toisaalta myös kaikkien muiden kielten osuus kasvoi, ja hollantia lukuun ottamatta kasvoi myös kaikkien muiden kielten kappalemÀÀrĂ€. Uusia kielitulokkaita listalla ovat swahili ja saksa. Ruotsinkielisten kirjojen osuus jĂ€i tĂ€nĂ€kin vuonna hĂ€mmentĂ€vĂ€n pieneksi, semminkin kun kaikki kolme olivat lĂ€syjĂ€.
Vuoden parhaat lukukokemukset
Koska viiden tÀhden kirjoja tuli tÀnÀ vuonna luettua vain kaksi, ei ole vaikea valita vuoden parhaita kirjoja. Ja lukuvuosi oli todellakin niin heikko, ettÀ vuoden paras kaunokirja löytyi 1930-luvulta: John Steinbeckin Vihan hedelmÀt, josta kirjoitin mm. seuraavasti:
TÀmÀ teki tosi ison vaikutuksen. Tiesin, ettÀ kirja on klassikko ja ettÀ mistÀ se suurin piirtein kertoo. Mutta yllÀtys oli, miten kapitalisminvastainen ja luokkatietoinen tÀmÀ on. TÀssÀ perÀti esitellÀÀn työlÀisten itseorganisoimaa asuinyhteisöÀ, jossa jÀrjestystÀkin pidetÀÀn itse eikÀ poliiseja edes pÀÀstetÀ sisÀÀn, eli sellaista, mitÀ voitaisiin luonnehtia vaikka anarkokommunismiksi.
Vuoden paras tietokirja taasen on Jeremy Danielin kirjoittama lapsille suunnattu urheilijaelÀmÀkerta Caster Semenya: Road to Glory, josta kirjoitin mm. seuraavasti:
Ja totisesti, enpÀ olisi uskonut nÀin liikuttuvani urheilukirjan parissa. Urheilijoiden vartalot noin ylipÀÀtÀÀn ovat jatkuvan julkisen arvostelun kohteena, mutta Semenyan keho on ollut oikein erityissyynissÀ jo vuosikymmenen, eikÀ syyni ole ollut mitenkÀÀn myönteistÀ. Ihan vihaksi pistÀÀ lukea siitÀ, mitÀ kaikkea Semenya on joutunut kestÀmÀÀn. Mutta hÀn on kestÀnyt, ja hÀn on nÀyttÀnyt arvostelijoilleen. Kaikesta misogyniasta huolimatta hÀn voitti olympiakultaa, ja kirjan lopussa pÀÀsemme vielÀ juhlimaan 26-vuotiaan Casterin ja hÀnen jo teininÀ kohtaaman vaimonsa Violetin hÀitÀ.
Vuoden kamalin lukukokemus
Yhden tÀhden kirjoja vuoteen sen sijaan mahtui ihan liiaksi asti, ja jokainen niistÀ ansaitsisi paikkansa vuoden kamalimpana. Mutta kamalista kamalin on kuitenkin selvÀsti Marion Zimmer Bradleyn Avalonin usvat, joka jÀi vuoden ainoaksi kirjaksi, jota en yksinkertaisesti saanut luettua loppuun. Kirjoitin tÀstÀ laatuopuksesta seuraavasti:
Ei, nyt ei vaan pygee. JÀtin kesken sivulla 319. Harvoin tulee vastaan nÀin umpitylsÀÀ ja puuduttavaa kirjaa. Ei tarvitse kuin pari lausetta lukea, niin silmÀt luppasee. Ajatuskin loppujen 666 sivun lukemisesta tuntuu ihan vihoviimeiseltÀ rangaistukselta.
Vuoden 2020 lukusuunnitelmia
Koska huomasin hyvÀksi olla asettamatta mÀÀrÀllisiÀ lukutavoitteita, en aseta sellaisia ensi vuodellekaan. Luen kun jaksan ja siltÀ tuntuu, sillÀ minÀ totisesti jaksan ja siltÀ totisesti tuntuu ihan riittÀvÀn usein muutenkin. Kirjojen valintaa ohjannevat kuitenkin ainakin seuraavat seikat:
- Perkeet on ilman muuta suoritettava ensi vuonnakin, sillÀ enhÀn minÀ tohdi kiusata muita ihmisiÀ julkaisemalla sellaista kamalaa lukuhaastetta, jonka aion itse jÀttÀÀ suorittamatta.
- Aloitin jo tÀnÀ vuonna kaunokirjahyllyssÀ pisimpÀÀn lojuneiden kirjojen luku-urakan. Vuonna 2020 keskeisessÀ asemassa ovatkin kirjat, jotka ovat saapuneet hyllyymme vuonna 2015 tai sitÀ ennen. NÀitÀ on jÀljellÀ vielÀ lÀhes sata.
- Ns. eksoottisempien kielten osuutta kirjavalinnoissa voisi kasvattaa vielÀ lisÀÀ. Voisin lukea enemmÀn ruotsiksi, hollanniksi, saksaksi ja espanjaksi, ja voisin ottaa mukaan jokusen uudenkin kielen. Sellaisia, jotka nykyisen kielitaidon pohjalta ovat helpohkoja saavutuksia, kuten esimerkiksi norja, viro, romania tai portugali.
- Viime vuosina on tullut hankittua tietokirjahyllyyn kaikkea kiinnostavaa, mutta tietokirjat ovat tupanneet jÀÀdÀ lukujonon hÀnnille. PitÀÀ ryhdistÀytyÀ ja lukea nÀitÀ tietokirjoja ennen kuin tyyten unohdan, miksi ylipÀÀtÀÀn kiinnostuin niistÀ.
SiinÀhÀn noita ohjaavia seikkoja onkin ihan riittÀmiin. Tuskin kaikkia nÀitÀ tavoitteita saa yhdessÀ vuodessa tÀytettyÀ, mutta katsotaan mitÀ tapahtuu.