Tykkään joukkoliikenteestä. Tykkään istua junassa ja bussissa, katsella maisemia ja ihmisiä ja ihan vain mennä paikasta toiseen. Tykkään siitä, kun kulkuväline kaartaa pysäkille tai jarruttaa laituriin ja minun tarvitsee vain astua kyytiin, ja kun pääsen perille, astun vain ulos ja kävelen määränpäähäni. Helppoa, vaivatonta, ennakoitavaa ja stressitöntä.

Ei siis ehkä ihme, että pyörittelen mielessäni myös kaikenlaisia huviretkiajatuksia, joiden ydin on nimenomaan matkustaminen, ei se mitä perillä tapahtuu. Kesäkuussa sain päähäni ruveta miettimään ihan vakavissani, miten kauan kestäisi, jos matkustaisi kaikilla Nyssen eli Tampereen seudun joukkoliikenteen linjoilla, ja millaisia erilaisia vaihtomahdollisuuksia eri puolilta Tamperetta löytyy. Yksi kimmoke ajatukselle oli se, että tänä kesänä minulla ei ollut aikaa tai voimia lähteä mihinkään pidemmälle reilimatkalle. Toinen kimmoke oli se, että koska minulla on Nyssen ABC-vuosilippu, Nyssellä ajelu huvin vuoksi ei varsinaisesti maksaisi mitään.

Laadin itselleni jonkinmoiset ohjaavat säännöt:

• jokaisella linjanumerolla on ajettava
• saman linjanumeron eri kirjainvariantteja ei tarvitse suorittaa erikseen
• samalla linjalla ei saa ajaa kuin kerran, paitsi jos kyseessä on ainoa linja alueelle, jossa on käytävä muiden linjojen suorittamista varten
• matkan pituudella ei ole väliä, vaan yksikin pysäkinväli riittää, ja se voi olla missä kohtaa reittiä tahansa
• muita kulkuvälineitä kuin Nysse-joukkoliikennettä ja kävelyä ei saa käyttää
• taukojen määrää ja kestoa ei ole rajoitettu.

Sitten vain rupesin luonnostelemaan reittiä ja aikataulua. Melko pian kävi selväksi, että haastavinta urakassa ovat kaikki ne linjat, jotka ajavat muissa kuntakeskuksissa mutta eivät käy Tampereen keskustassa. Niillä on nimittäin varsinkin näin kesällä melko vähän vuoroja, ja niitä varten on ajettava ensin pitkä matka sinne kuntakeskukseen. Ja kun ne harvat vuorot tuppaavat painottumaan aamun ja iltapäivän ruuhka-aikoihin, niin kaikkia kuntakeskuksia ei yksinkertaisesti pysty kiertämään saman päivän aikana. Kun sitten olin saanut sovitettua nämä korpilinjat toisiinsa nähden toimivaan järjestykseen, loppu olikin aika helppoa: Tampereen keskustan kautta kulkevat linjat ajavat yleensä varhaisaamusta myöhäisiltaan ja vähintään kaksi kertaa tunnissa, joten ne oli mahdollista heitellä sinne väliin vähän miten sattuu.

Suunnittelemani reitin kokonaiskestoksi tulikin sitten 28 tuntia, josta varsinaista ajoa oli vain 11,5 tuntia ja odottamista 16,5 tuntia. En varsinaisesti laskenut suunnitteluun kulunutta aikaa, mutta varmaan aika lähelle saman verran sitäkin sain menemään. Ja sitten ei muuta kuin ajelemaan! Valitsin ajankohdaksi keskiviikon ja torstain 8.–9.7.2026, ja se olikin aika hyvin valittu, koska sää suosi kesähulluttelijaa. Haasteen suoritus meni lopulta varsin hyvin nappiin, ja sain kaikki kesällä liikennöitävät 65 linjaa ajettua lähes täsmälleen suunnitelmani mukaisesti. Tein suorituksestani sitten noin tunnin mittaisen videokoosteen, olkaatten hyvät:

Näin hullusta kesähaasteesta Aamulehtikin innostui sitten tekemään jutun ja kävi haastattelemassa minua. Sain poseerata Oriveden asemalla hassuissa kuvakulmissa ja kehua Nyssen reitti- ja aikataulusuunnittelua – haasteen myötä kun huomasin konkreettisesti, kuinka hyvää työtä Nyssen suunnittelussa tehdään. Kiitos Aamulehdellekin erinomaisesta jutusta!

Pian Nyssellä siirrytään taas talviaikatauluihin, ja olen jo ehtinyt miettiä, pitäisikö suorittaa sama haaste uudelleen talvireiteillä, niitä kun on noin parikymmentä enemmän. Mutta kun tein talviaikatauluista erilaisia suunnitelmaluonnoksia, niin iski vähän turhautuminen: korpikylien koululaislinjat ovat suoraan sanoen aika veemäisiä suoritettavia, ja urakkaa on aika vaikea saada puristettua alle 33 tuntiin, mikä melkeinpä vaatii jo yöunia välissä, ja siinä menee vähän tekemisestä maku. No, katsotaan vaikka ensi keväänä, herääkö kiinnostus uudestaan.

Ja itse asiassa vasta tänä yönä mietin sitäkin, että ensi kesänä käyn ajamassa samaan tapaan kaikki Fölin linjat läpi, siellä kun on sellaistakin mitä Nysseltä ei löydy eli vesibussi. Mutta HSL-haastetta tuskin teen, se on aivan liian iso kakku minullekin! Ah, kyllä bussissa istuminen sitten on mukavaa...

Niin tosiaan, Nysse-haaste on haaste, eli odotan innolla sitä, että joku muu yrittää panna paremmaksi ja ajaa samat linjat reilusti nopeammin.