Vaihteeksi perusasioita

Vaihteeksi perusasioita

2016-04-13 14.31.42-2Viime aikojen kirjoituksissa olen eksynyt välillä hyvinkin kauas olennaisuuksista eli hienojen kenkien esittelystä. Yksi syy on tietenkin se, että ei minullakaan nyt loputtomiin riitä uusia kenkiä esiteltäväksi. Mutta on syytä ihan siinäkin, että nuo muutkin asiat nyt sattuvat kiinnostamaan. No, tänään voin kuitenkin hemmotella aiempaa blogaustyyliäni kaipailevia lukijoita ja esitellä pitkästä aikaa päivän asun. Tai oikeastaan tämä oli jo keskiviikon asu, mutta kun keskiviikkoiltana olin liian väsynyt blogaamaan ja torstaina liian kiireinen tekemään muuta kuin töitä (eikä torstain asussa siis mitään esiteltävää ollut), niin blogaaminen jäi yömyöhään.

Se on siinä!

Se on siinä!

Keskiviikkona tuli siis ihan muuten vaan poikettua Helsingissä. Ja kun sillä lailla ihmisten ilmoille lähdetään, niin kyllä sitä nyt ainakin hiukset harjataan. Ja pannaan ehkä vähän näyttävämpää kudetta ylle. Tässä Kampintorin antikvariaatissa otetussa kuvassa ylläni on Pranan gootahtava, pitsisomisteinen samettipaita (jestas, miten leveät hihat!) ja Per Unan steampunkhörsykehame. Hattu on jo moneen kertaan esitelty Strange Hours Atelierin huopaluomus, ja jaloista löytyy jälleen Irregular Choicet. Tuon vihreän kaulakorun sain muuten taannoin Calendulalta, kun tulin käyneeksi Ranskassa. Siinä on foliota lasihelmien sisällä, ja vihreänä ja jyhkeänä koruna se sopii aika moneen asuuni. Tulee käytettyä melko usein.

Oisit pannu!

Oisit pannu!

Kirjakaupassa ei tietenkään vierailla hankkimatta sieltä kirjoja. Tämänkertaisista hankinnoista mainittakoon ennen kaikkea Se. Enkä nyt yritä tässä mitään kaksimielistä vihjailua, vaan puhun Stephen Kingin klassikkoromaanista. Yläasteikäisenä (okei, aloitin jo kuudennella) tulin lukeneeksi suunnilleen kaikki Kingit, mutta Siitä en koskaan saanut luettua kuin toisen osan. Tai siis, vanha painoshan oli kaksiosainen, Porvoon kirjastossa oli vain yksi kappale kumpaakin osaa enkä toista niistä saanut koskaan käsiini, kun se oli jatkuvasti lainassa. Elokuvan olen toki nähnyt pari kertaa, niin tiedän tarinan kokonaisuudessaan. Varsinaisestihan tämän hankkimisen puolesta puhui Elmchilde, mutta lainkaan huonosta hankinnasta ei tosiaan ole kyse, kyllä tämän voisi vihdoin lukea ihan kokonaankin. Ja divarista ostettuna hintakaan ei ollut järin paha.

Théhuoneelta tarttui tällä kertaa mukaan uusi teepannu. Valitsimme tällaisen Iwachun harmaanvioletin valurautapannun. Söpö kuin mikä, ja vetää 1,2 litraa. Aiemminhan ongelmanamme oli se, että käytössä oli vain yksi valurautapannu, jossa haudutettiin sekä vihreät että mustat teet (ja kaikki muukin), mutta aika usein vihreään teehen tarttui pannusta voimakkaampien teelaatujen jälkeensä jättämiä sivumakuja. Tässä uudessa pannussa haudutetaan vain vihreää ja valkoista teetä, ja vanha patinoitunut pannu palvelee edelleen mustien teiden ja muiden vahvojen haudukkeiden valmistuksessa. Kyä ny kelpaa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *