Kummasti kertyi kirjoja

Kummasti kertyi kirjoja

2015-10-23 16.11.31Viimeksi kerroin ostaneeni lateksinkiillotusainetta. Nyt paljastan, miksi. Käväisin Helsingin kirjamessuilla, ja vaikka tapahtuman päätarkoituksena onkin raidata mahdollisimman paljon mahdollisimman kiinnostavia kirjoja mahdollisimman nopeasti (koska se tungos ja häly on aivan sietämätöntä), ei sinne koskaan pidä lähtemän ihan missä tahansa rytkyissä. Kesällä löysin Lumouksen goottikirppikseltä kummalinnunsinisen lateksimekon, ja kirjamessuilla jos koska on erinomaisen hyvä tilaisuus pukeutua kummalinnuksi ja heilua kustantamon maskottina.

Siispä kiillotin kumipuvun ja yhdistin siihen oransseiksi asusteiksi sukkahousut ja huivin, niin saatiin Osuuskumman värit. Mutta eihän asu ole mitään ilman hattua ja kenkiä. Näissä poikkesin harkitusti turkoosin ja oranssin ulkopuolelle. Kummalintu sai sulikseen Strange Hours Atelierin violetinharmaan sulkahatun, ja jalkoihin pääsivät ensimmäiselle käyttökerralle Artin violetit, graafisen selkeälinjaiset nappikoristeiset saappaat. Tätä samaa mallia, joskin eri värisenä, kuolasin jo vuosi sitten Kenkärevon ikkunassa, ja kun tänä syksynä ikkunaan ilmestyi myös violettia, pitihän niitä käydä kaupassa asti katsomassa. No eipä ollut minun kokoani. Pakko oli sitten tilata netistä. Mutta pieniräpyliset voivat nyt ottaa tästä vinkistä vaarin ja käydä hakemassa omansa Kenkärevosta.

2015-10-23 22.14.55Ja niin, tulihan niitä kirjojakin sitten jokunen ostettua. Pärjäsimme sentään kotilibrariaanini kanssa yhdellä laukulla, mutta piukaksi se pakkaantui. Kaksikymmentä on kirjojen yhteismäärä, joukossa mm. Murakamin uusin ja antikvariaattipuolelta yksi vanhempi sekä Lehtiön Porvooseen sijoittuvan dekkarisarjan kolmas osa. Hautalaakin löytyi divarihyllyistä pari kappaletta. Ja tosiaan, Osuuskumman uutuudetkin minun on nyt hankittava jostain itse, kun kustantamomme varasto siirtyi vastikään minun vastuultani muiden hoidettavaksi eikä kirjoja tuoda enää suoraan painosta minulle. Siispä omalta osastolta otin mukaani Nupposen Kauheat lapset ja hieman sitä aiemmin julkaistun Kristallimeri-antologian. Tässä saaliskuvassa selailen uuspainosta Gananderin 1700-luvun lopun sanakirjasta ja esittelen kummalintuasun avonaista selkäpuolta.

Että joo, nyt on taas pariksi kuukaudeksi tuoretta luettavaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *