Category Archives: Politiikka

Viisukatsomossakin vakosametissa

Viisukatsomossakin vakosametissa

2016-05-15 12.00.47Tänä vuonna taisin ensimmäistä kertaa ikinä katsoa euroviisufinaalin muualla kuin kotonani. Viisukatsomo löytyi peräti Espoosta asti, ja totisesti on sanottava, että oli niin laimea esityskavalkadi, että ei sitä ilman mahtavaa viisuporukkaa olisi jaksanutkaan oikein hereillä seurata. Tänä vuonna pisteidenlasku olikin paljon mielenkiintoisempaa seurattavaa kuin itse esitykset. Uudistus, jossa ensin kerrottiin tuomaripisteet ja vasta lopuksi yleisöpisteet, oli oikein tervetullut. Aiemmin ongelmana on ollut se, että kärki on erottunut jo pisteidenlaskun varhaisvaiheessa, jolloin jännitystä ei ole riittänyt loppuun asti. Mutta nyt tuomariäänten jälkeen mikä tahansa oli vielä mahdollista. Ja voi että, eipä olekaan ikinä niin paljon jännittänyt kuulla ihan viimeistäkin pistelukemaa. Vasta kun kuuli Venäjän yleisöpisteiden alkavan kolmosella, saattoi ruveta riemuitsemaan. (Niin, ei tainnut meidän katsomomme olla ainut, jossa yleinen sentimentti oli ”kuka tahansa, kunhan ei Venäjä.”) Toivottavasti EBU käyttää samaa pisteidenjulkistusjärjestystä jatkossakin!

Niin, ne esitykset… Noh, sanotaan vaikka, että Månsin ja Petran väliesityksenä vetämä ultimaattinen voittajaviisu oli ehdottomasti illan paras numero. Ja se on ihan helkkarin paljon sanottu, sillä siihenhän on saatu tottua, että euroviisujen väliesitykset ovat melko tylsää täytettä varsinaisten esitysten karnevalismin rinnalla. Viime vuosina karnevalismi on ollut pahasti vähenemässä, ja tämä vuosi oli ehkä pohjanoteeraus. Nyt on kuitenkin toivoa, sillä kun kerran on kansanmurhalla ratsastettu voittoon, niin suunta ei voi olla kuin kohti iloisempaa showta.

Näyttökuva 2016-05-15 kello 17.35.28Vuosi sitten sain peräti aikaiseksi listata euroviisulavan näyttävimmät kengät. Tänä vuonna en oikein jaksa edes yrittää, sillä painopiste oli viime vuottakin vähemmän kengissä. Okei, voidaan mainita vaikka Sandhjan pupu-Parikat tai Israelin esiintyjän mustat ja tähtiä säkenöivät glitterkengät, Saksan animetytön rusettitossut tai Australian laulajan korokkeelle nostamat hopeanhohtoiset piikkikorkkarit (Australian esitys olikin suunnilleen ainut, jossa ihan oikeasti kengät olivat kunnolla esillä). Mutta aika peruskamaahan nämä kaikki kuitenkin olivat. Kenkien sijaan nostan tällä kertaa esille kisojen parhaan hatun. Ja sehän oli tietenkin Georgian Nuuskamuikkusen päässä. Samassa kokoonpanossa esiintyi myös moppitukkainen ja pyöreäaurinkolasinen basisti kuin suoraan ysärin brittipopbändistä. Noin muuten tuosta happoisesta videokikkailusta saattoi joutua epilepsian partaalle, mutta showköyhänä iltana tälläkin pääsi jo kohokohdaksi.

Niin, tuo oma viisukatsomon asuni (tuolla ensimmäisessä kuvassa) sisälsi tällä kertaa sellaisen Per Unan vakosamettihameen, jota en ole tainnut täällä vielä aiemmin esitellä (juu, minulla niitä riittää). Ruskean vakosamettilätsän taasen on valmistanut se sama ystävä, joka on tehnyt myös sen toisen tällä viikolla esittelemäni lätsän. Hyviä kumpikin! Vihreän huivin olen ostanut joskus Mikkelin Carlsonilta. Kengät ovat vanhat El Naturalistat. Kuvauspaikkana on Beanie Kampissa. Sieltä saa mm. tällaisia jännälimuja, tässäkin oli makuna sitruuna lime ja sitruunaruoho.

Neljän vuoden kuiva kausi katkesi

Neljän vuoden kuiva kausi katkesi

2016-05-11 12.39.25Viikko sitten intouduin ostamaan uuden uimapuvun. Aivan heräteostoksesta ei ollut kyse, sillä olin jo vähän miettinyt, että voisin vaikka kokeilla, josko uimahallissa käynti nykyään onnistuisi. Edellisestä uimahallikäynnistäni olikin jo melkein neljä vuotta, ja silloin uinti päättyi siihen, että minut heitettiin hallista ulos ja toivotettiin tervetulleeksi takaisin sitten, kun hoitoni olisivat kutakuinkin päätöksessä. Blogasin tuolloin asiasta (mutta se oli vanhassa blogissa, jonka sisältö on jo siirtynyt autuaampiin bittiavaruuksiin, joten en valitettavasti voi silloisiin kokemuksiin linkata), siitä syntyi jonkin verran julkisuuttakin, ja Tampereen vihreät tekivät valtuustoaloitteen uimahallikävijöiden tasa-arvoisemmasta kohtelusta. Ymmärtääkseni kaupungin vastaus valtuustoaloitteeseen oli sitä tasoa, että mitään konkreettisia muutoksia käytäntöihin ei katsottu tarpeelliseksi tehdä. En siis tiedä, saisinko edelleenkään käydä rauhassa uimahallissa, jos näyttäisin samalta kuin silloin. Mutta siitä on jo neljä vuotta ja paljon on sinä aikana ehtinyt tapahtua, joten tämänpäiväistä kokeilua ei voi suoraan rinnastaa siihen, mitä aiemmin tapahtui.

2016-05-11 12.42.48Vaan ei muuta kuin matkaan. Pyynikin uimahalli on melkein naapurissa, ja olen kuullut, että halli on viihtyisämpi kuin Kalevan uintikeskus, joten sinne siis. Mutta ovella huomasin, että en ollut muistanut tarkistaa aukioloaikoja: halli aukeaa keskiviikkoisin vasta kello 13. Onneksi en päätynyt oven taakse aamutuimaan, vaan 12.39, joten menin puistonpenkille toviksi katselemaan kenkiäni ja odottamaan hallin avautumista. Kengät muuten ovat vanhat tutut Grünbeinit, mekko ja sukkahousut Indiskan ja nahkatakki kirppikseltä löytynyt merkkilaputon. Aluksi ajattelin, että voisin pukaista vaaleanruskean vakosamettitakin, mutta päädyin lopulta tähän pidempään nahkatakkiin. Kyseisessä vakosamettitakissa kokonaisuus olisikin ollut melko ysäri, kun ensinnäkin mekko on jo hyvin lyhyt (ja kreppikangasta), mutta mainittu takki vieläkin lyhyempi. No, ehkä joku toinen päivä (hmm, kenties huomenna?!).

Mutta se uimahallikäynti, niin, tällä kertaa kaikki sujui vallan mainiosti, toisin sanoen minuun ei kiinnitetty hallissa erityistä huomiota. Ja uiminenkin sujui, kaikkinensa sain räpiköityä jotain koirankaltaista uintia kilometrin verran. Aikaa pulikoimiseen meni noin tunti: uin sata metriä kerrallaan noin viidessä minuutissa ja hengittelin minuutin tai pari ennen seuraavaa satasta. Juuh, ei ole tekniikkani ihan terävimmillään eikä vauhti päätähuimaavaa, mutta enpä minä sinne ajanoton takia mennyt, vaan saadakseni vähän kuntoiltua. Sitä paitsi uidessa on pakko pitää prillejä, ja kun en ole vahvuudellisia uimalaseja hankkinut, niin uidessa on aina pidettävä pää pinnalla.

2016-05-11 14.32.14Pyynikin hallikin on, kuten olin etukäteen kuullut, paikkana Kalevan uintikeskusta miellyttävämpi: ei liian urheilupaikkamainen, mukavasti vanhanaikaisen rakennuksen tunnelmaa. Tosin Kalevan halli on remontoitu sen jälkeen, kun siellä viimeksi kävin, mutta tuskinpa sieltä sitä yleistä hallimaisuutta on pois saatu. Joka tapauksessa näiden hyvien kokemusten jälkeen rohkenen toistekin uimaan. Kuulin muuten, että minulla saattaisi olla mahdollisuus saada erityisuimakortti. Ehkä ihan harkinnan arvoinen juttu.

Minun osuuskauppani on kaupunkilainen ja eettinen

Minun osuuskauppani on kaupunkilainen ja eettinen

POK_vaalikuva_LuojolaTaru_numeroituKäynnissä olevissa osuuskauppavaaleissa voit äänestää minua Pirkanmaan Osuuskaupan edustajistoon — jos siis olet POK:n jäsen. Äänestysohjeet ovat osuuskaupan sivulla. Ehdokasnumeroni on 385.

Minun osuuskauppani on kaupunkilainen. Ruokakaupat ja tavaratalot sijaitsevat siellä missä ihmisetkin: asutuskeskuksissa ja asuinalueilla, kävelymatkan päässä mahdollisimman monen kotoa, kivijaloissa, joukkoliikenteen solmukohdissa, kiinteässä yhteydessä ympäröivään kaupunkiin tai kuntakeskukseen. Minun osuuskauppani tekee parhaansa eheän ja eloisan kaupunkiympäristön hyväksi. Minun osuuskauppani vähentää tarvetta ajaa autolla ostoksille.

Minun osuuskauppani on eettinen. Asiakkaan ei tarvitse pysähtyä miettimään, onko tuotteen valmistuksessa suojeltu ympäristöä, kohdeltu eläimiä hyvin, maksettu työntekijöille oikeudenmukaista palkkaa tai kunnioitettu paikallisten asukkaiden ihmisoikeuksia, sillä minun osuuskaupassani ne tavallisimmatkin tuotteet ovat tällaisia. Kuluttaja voi vaikuttaa valinnoillaan, sanotaan, mutta onhan se perhanan raskasta syynätä joka tuote. Isolla kaupalla on paljon enemmän vaikutusvaltaa, ison kaupan hankintavolyymeilla on merkitystä. Tuottajilta, valmistajilta ja toimittajilta vaaditaan eettisyyttä.

Minun osuuskauppani jakaa hyvää. Sponsori- ja avustusrahoja käytetään maakunnan hyvinvointia lisäävien kulttuuri-, harrastus- ja liikuntaseurojen ja sosiaalialan yhdistysten tukemiseen. Suuret ja tunnetut toimijat saavat rahoitusta helpommin, joten minun osuuskauppani kiinnittää huomionsa sellaisiin toimijoihin, joilla on vähän rahaa ja pieni organisaatio, mutta siitä huolimatta suuri merkitys paikallisen hyvinvoinnin luomisessa.

Osuuskaupat ovat isoja monialayrityksiä, enkä näin noviisina edes osaa kuvitella, mitä kaikkea edustajistossa voi eteen tulla. Mutta näillä suuntaviivoilla käyn haasteita kohti.

Lakkokaf!

Lakkokaf!
Kengät muuten ovat Irregular Choicen ja hame Racing Greenin.

Kengät muuten ovat Irregular Choicen ja hame Racing Greenin.

Tänään ei sitten tehty töitä. Ei siksi, etteikö niitä olisi ollut, vaan koska ammatinharjoittajana minäkin sentään ymmärrän, että tämä hallitus ei minun etujani aja. Siispä läppäri ja sanakirjat pysyivät kiinni. Kirjoitin asiasta jo Facebookissa viime viikolla, ja jostain syystä mainittua kirjoitusta kehuttiin kovasti ja se lähti kiertämään tuhatmäärin. Kopioinpa mainitun kirjoituksen nyt tähän, turhahan samaa asiaa on monta kertaa toistaa.

Hallituksen kuristuspäätökset ovat kirvoittaneet monilta yrittäjiltä sen suuntaisia mielipiteitä, että mitä väliä vaikka palkansaajilta leikataan, eipä meillä yrittäjillä tuollaisia ylellisyyksiä ole ollut tähänkään asti ja silti on hengissä pysytty.

No, juu. Ei minun työ- tai vapaa-aikojani kukaan ulkopuolinen säätele. Saan tehdä viikossa vaikka nolla tuntia tai sata tuntia tai mitä tahansa siltä väliltä, jos niin haluan. Saan tehdä työni aamulla, päivällä, illalla, yöllä, arkena, viikonloppuna, yleisinä pyhäpäivinä, tai olla tekemättä. Saan pitää lomaa milloin haluan ja kuinka pitkään haluan, tai olla pitämättä. Palkkaa tulee sen verran kuin sitä asiakkailta saan laskutettua, ei enempää eikä vähempää.

Tämä on sitä yrittämisen vapautta, ja tämän takia minä yrittäjäksi aikoinani rupesinkin, kun kyllästyin työmarkkinoiden nihkeyteen. Tällä vapaudella on se hinta, että mitään varmaa tai säännöllistä ei työajoissa tai palkkauksessa ole. Vaikka ei ole ylärajaa, niin ei ole alarajaakaan. Jos olisin arvostanut säännöllisyyttä ja varmuutta enemmän kuin vapautta, en olisi yrittäjäksi ruvennut.

Nyt nämä hallituksen leikkaukset ovat kuitenkin tuomassa yrittäjän elämän epävarmuuden myös palkansaajille, mutta paskuuden vastapainoksi ei suinkaan lisätä palkansaajan vapautta, vaan kaikki samat jäykkyydet, jotka ennenkin ovat tukahduttaneet elämänilon palkkatyöstä, jäävät ennalleen. Ajatuskin ahdistaa.

En ymmärrä, miksi minun yrittäjänä pitäisi ilakoida sitä, että muilta viedään pois jotain sellaista, mikä on heidän toimeentulonsa ja selviämisensä kannalta tärkeää. Silti monet yrittäjät ilakoivat juuri tällä. Melkeinpä hävettää myöntää, että olen itsekin yrittäjä, kun kollegat öyhöttävät niin törkeästi. Eivätkö nämä öyhöttäjät oikeasti tajua, että jos kaikki nämä leikkaukset, kurjistukset ja pakkokeinot ajetaan läpi, Suomi on pian sellainen maa, jossa kenelläkään ei ole kivaa, ei edes hyväosaisilla? Ja eikö muka ole hyvin läpinäkyvää, miten hallituksen toimilla tietoisesti ajetaan kaikkia leikkuriin joutuvia toisiaan vastaan — palkansaajat vastaan yrittäjät, työssä olevat ja työttömät, maahanmuuttajat ja monennen polven suomalaiset, lapsiperheet ja lapsettomat — koska hajottamalla kansa sitä on helpompi hallita.

Arvon palkansaajat: En minä voi teitä neuvoa tai taistella teidän puolestanne, ettekä te minun neuvojani tarvitsekaan. Mutta kun ryhdytte yleislakkoon saavutettujen etujen ja järjestäytymisoikeuden puolesta, niin yrittäjänä ymmärrän ja hyväksyn tämän täysin. Ajat ovat nyt sellaiset.

Kirppikseltä löytyneen merkittömän vihreän nahkatakin seuralaisina on Dävin kumisaappaat.

Kirppikseltä löytyneen merkittömän vihreän nahkatakin seuralaisina on Dävin kumisaappaat.

Hyvää syntymäpäivää minulle, rakkain

Hyvää syntymäpäivää minulle, rakkain

pinkkaEn suunnitellut pitäväni blogauksesta neljän viikon taukoa. Mutta kesän hektisessä tapahtumattomuudessa päivät valuivat kuin huomaamatta toistuvien rutiinien parissa, enkä löytänyt sopivaa tunnelmaa ja hetkeä istahtaa päivittämään, millaisia seikkailuita olen kohdannut ja mitä minulla on silloin ollut ylläni.

Sitten tapahtui jotain, mikä sai koko valtakunnan liikkeelle ja minunkaltaiseni ihmiset huolestuneen levottomiksi. Noin puolentoista tuhannen muun ihmisen tavoin lähdin 28.7. osoittamaan mieltä rasismia, fasismia ja natsismia vastaan Tampereen Tullikamarin aukiolle, ja samaan aikaan Helsingissä kymmenkertainen joukko kokoontui saman asian ympärille maan päätapahtumaan. Lähdin liikkeelle, jotta yläkuvan kirjavat krokotiilikengät, keskellä näkyvät punaisella maalilla tuunatut töppöset, alakuvan kiivisukilla ehostetut viininpunaiset purkkarit ja kaikki muut moninaisuutta niin osuvasti kuvastavat jalkineet voisivat vapaasti astella Suomen kaduilla ja teillä.

2015-08-09 15.27.04Valitettavasti huonot uutiset vain jatkuivat, enkä tiedä, koska tämä purkaus saavuttaa lakipisteensä ja mitä sen jälkeen tapahtuu. Vain parissa viikossa koko maan ilmapiiri oli muuttunut täysin toisenlaiseksi. Yhdestä hallituspuolueesta on kuoriutunut avoimen natsistinen. Kaksi muuta hyväksyvät ihan mitä tahansa, koska vain tässä hallituskokoonpanossa ne saavat läpi Fennovoiman, Talvivaaran ja ”yhteiskuntasopimuksen” kaltaisia kammottavuuksia. Ja se kolmas, niin, sille pahin mahdollinen painajainen on, että minun kaltaisiani edustava puolue pääsisi hallitukseen, ja tämän painajaisen torjumiseksi se on parissa kuukaudessa muuttunut vallanpitäjien kritisoijasta kriitikkoja uhkailevaksi vallankäyttäjäksi, joka taipuu juuri sellaisille mutkille kuin hallituksessa pysyminen vaatii.

Niinpä nyt ensimmäistä kertaa olen alkanut tuntea oloni turvattomaksi kaduilla. Voi olla, että ylireagoin, mutta voi myös olla, että jonakin päivänä tai iltana törmään uusnatsien katupartioon tai joihinkin heidän innokkaisiin hengenheimolaisiinsa. Ja kun maan tilanne muutenkin on mitä on, niin heikoksi on käynyt jopa halu lähteä muuten vain ulos.

2015-08-09 15.18.34Sunnuntaina kuitenkin tuli käytyä ulkona. Oli syntymäpäiväni, ja mikäs sen parempi tapa juhlistaa sitä kuin penkoa kirjakaupan hyllyjä ja käydä kakkukahvilla. Akateemisen poistopöydästä löytyikin hyvin kuvaavasti Timo Soinin Peruspomo 80 prosentin halvennuksessa. Jätin ostamatta. Mango-suklaamoussekakun ja tuplasuklaamoussekakun taas tarjoili Pella’s Cafe. Epäpatrioottina join tietenkin lattea enkä mitään suodatinkahvia.

Ja synttärisankarihan saa käyttää näyttävää hattua. Tämän ihanan kippurakärkisen sulkahatun sain jokin aika sitten lahjaksi mieheltäni. Hattu on saman Strange Hours Atelierin tuotantoa kuin kesäkuussa esittelemäni laho kanto. Haltialookiin sopivat hyvin myös El Naturalistan lehtisandaalit ja vaalea ja keveä kukkahame.

Nähtäväksi jää, mitä nyt alkanut viisivuotiskausi tuo tullessaan.

Elävöittämisen vastustajat yrittäjien asialla?

Elävöittämisen vastustajat yrittäjien asialla?

Tampereen yhdyskuntalautakunta äänesti eilen äänin 6–5 (vastaan kok., kesk., ps. ja 1 sd., puolesta vihr., vas. ja 3 sd.) kumoon Hämeenkadun elävöittämissuunnitelman. Suunnitelmassa Hämeenkadun itäpään neljästä kaistasta kaksi tarpeetonta olisi varattu kevyin järjestelyin jalankulku-, yritys-, kulttuuri- ja oleskelutiloiksi. Tämä olisi oleellisesti parantanut kadun viihtyvyyttä ja lisännyt Kyttälän vetovoimaa.

Yksi huomattava tekijä tässä farssissa on se, että osa yrittäjistä (tiettävästi turkiskauppias Napparin masinoimana) on äänekkäästi vastustanut keskustan elävöittämistä. Viime perjantain keskustelutilaisuudessa eräskin heistä (en nyt muista kuka!) lausui oikein ääneen, että älkää tulko Hämeenkadulle viihtymään. Ihme sakkia. Keräsivät jopa adressin, joka luovutettiin yhdyskuntalautakunnalle. Adressin tekstissä vaaditaan suorastaan Hämeenkadun joukkoliikennekokeilun purkamista ynnä muuta pelkästään henkilöautoliikennettä hyödyntävää, keskustaa taannuttavaa toimintaa.

Lautakunnan pöytäkirjan liitteenä tämä adressi on julkinen, joten voimme tarkastella, missä päin Kyttälää nämä Hämeenkadun elävöittämistä vastustavat yrittäjät toimivat. Olen oheiseen karttaan merkinnyt punaisella pisteellä adressin allekirjoittaneiden yritysten sijainnit. Mainittakoon, että aineisto ei ole täydellinen tai virheetön, sillä se on käsin allekirjoitetusta paperista Lisää kaupunkia Tampereelle -ryhmän keskusteluun laaditun koosteen mukainen. Aineistossa on kuitenkin 47 yritystä, joten yleislinjat hahmottuvat siitäkin riittävän hyvin. Luettelon yrityksistä seitsemän toimipaikka sijaitsee karttarajaukseni ulkopuolella tai en muuten kyennyt sijoittamaan yritystä kartalle. Niinpä nämä 40 yritystä saavat edustaa Hämeenkadun elävöittämistä vastustavaa yrityspopulaatiota.

Olen myös merkinnyt karttaan punaisilla nuolilla ne kadut, joissa Tampereen kaupungin tekemän Hämeenkadun joukkoliikennekokeilun liikennevaikutusselvityksen mukaan autoliikenne on lisääntynyt Hämeenkadun joukkoliikennekokeilun aloittamisen jälkeen.

Kartasta voidaan tehdä muutamia mielenkiintoisia havaintoja:

  • Elävöittämistä vastustavat yrittäjät sijaitsevat pääosin kolmessa ryppäässä: Verkatehtaankadun ympäristössä, Aleksanterinkadun ja Kyttälänkadun nurkassa ja Ojakadun ympäristössä. Hämeenkadun yrittäjistä ani harva on vastustanut Hämeenkadun elävöittämistä.
  • Tällainen ryppäissä sijainti (ja vielä muualla kuin Hämeenkadulla) viittaa siihen, että adressin kanta ei ole systemaattisesti koottu yrittäjiä edustava mielipide, vaan puutteellisella otannalla oman liikkeen naapuriyrityksistä kerätty.
  • Suurin osa Hämeenkadun elävöittämistä vastustavista yrityksistä sijaitsee sellaisten katujen varsilla, joissa autoliikenne on lisääntynyt. Yritysten saavutettavuus autolla on siis parantunut. Mikäli yritysten liikevaihto on tästä huolimatta laskenut, on ehkä syytä miettiä uudestaan omaa kantaa siihen, millä kulkumuodolla tulevat asiakkaat sitä rahaa oikeastaan yritykseen tuovat.
  • Olisiko jopa niin, että Hämeenkadusta kauempana sijaitsevat yritykset ovat kateellisia, kun Hämeenkatu saa kaiken huomion ja Hämeenkadun yrittäjät sitä myöten kaupungilta suoranaista tukea omalle liiketoiminnalleen?

Lisäksi on ilmennyt viitteitä siitä, että adressin allekirjoittaneet yrittäjät eivät ole oikeastaan edes perehtyneet siihen, mitä ovat menneet allekirjoittamaan. Tai kuten eräs yrittäjä itse on asiaa kommentoinut: ”Vastoin kuin nyt pinnalla olevat tunteet antavat ymmärtää ei Yrittäjäjärjestöt tai yrittäjät ole haikailemassa autoja takaisin Hämeenkadulle vaan kaupungilta toivottiin parempaa ja avoimempaa valmistelua.” Adressissa itsessään kuitenkin sanotaan muun muassa näin, ja ihan ensimmäiseksi: ”Vastustan Hämeenkadun nykyisiä liikennejärjestelyjä, jotka otettiin käyttöön heinäkuussa 2014. Haluan että Hämeenkadulla liikennöinti palautetaan ennelleen ja yksityisautoilu sallitaan myös kadun itäpäässä. Parkkipaikat takaisin Hämeenkadulle.” Jos et usko, lue itse.

Että tällainen masinoitu farssi. Nyt tarvittaisiin kahta asiaa. Ensinnä sitä, että kaupunginhallitus ottaa lautakunta-asian uudelleen käsittelyyn ja päättää kokeilun toteuttamisesta. Toiseksi sitä, että kaupunkilaiset itse aktivoituvat ja esimerkiksi järjestävät sissielävöittämistapahtuman, pop up -kauppatoimintaa, esityksiä, kulttuuria, kahviloita ynnä muuta oleskelua ja elämää.

PÄIVITYS 16.09: Karttaan merkitty Vohvelikahvila oli väärä vohvelikahvila. Allekirjoittajana on nimenomaan Kuparitalon Vohvelikahvila. Siispä siirsin kartan pisteen Ojakadulta Tuomiokirkonkadulle ja lisäsin sinne yhden puuttuneen pisteen.

Kenkäfriikit pitävät vaaleista

Kenkäfriikit pitävät vaaleista

2015-04-19 21.59.59Nyt jos koskaan on hyvä päivä blogata poliittisesta aiheesta. (Mutta ei hätää, palaan vielä kenkiin myöhemmin kirjoituksessani.) Pirkanmaan Vihreiden vaalivalvojaisissa oli sunnuntaina ilo ylimmillään (ainakin alkuillasta, ennen kuin lopulliset tulokset jytkähtivät), ja Stenkankin kanssa pääsin hyvän kampanjan päätteeksi tällaiseen sädehtivään kuvaan. Vaikka oma ehdokkaani nyt ei aivan eduskuntaan asti yltänyt, niin ei hän huonoille hävinnyt, ja puolueen tulos oli kokonaisuudessaan aidosti riemastuttava.

Vaalit (ja etenkin tuloslaskenta) ovat joka tapauksessa aina kutkuttavan mielenkiintoista seurattavaa. Joskus tyrmistyttää, joskus riemastuttaa, mutta aina niistä syntyy paljon tilastoja. Ja tilastoista minä pidän! Tilastojen lisäksi myös kartat ovat mitä mielenkiintoisinta tutkailtavaa, ja maksimaalisen kutkuttavaa on, kun yhdistää kartta- ja tilastoaineistoja. Kuten minä nyt tällä kertaa Tampereen osalta olen tehnyt. Koko maassa Vihreiden kannatus nousi 1,3 %-yksikköä, Pirkanmaalla 2,0 %-yksikköä ja Tampereella peräti 2,9 %-yksikköä. Tampereella on monia äänestysalueita, joissa Vihreät on nyt suurin puolue.Tampereen äänestysalueet 2Erityisen vahvoilla Vihreät ovat rautatien länsipuolella, Tammelassa, Kalevassa ja Nekalassa. Niin ikään keskustan länsipuolella on vastaava vihervyöhyke. Keskustassa itsessään Vihreät on toiseksi suurin puolue Kokoomuksen jälkeen. Synkimmältä tilanne näyttää Tesomalla. Mutta poliittinen kannatus on alati liikkeessä, ja 2,9 %-yksikön kannatuksen lisäys tarkoittaa, että toisaalla äänestäjiä on saatu lisää paljon enemmän kuin toisaalla. Siitäkin on olemassa kartta.Tampereen äänestysalueet, vihreiden muutosVaikka äänimäärässä Tesoma ja monin osin Hervantakin näyttävät synkiltä, niin kannatuksen kasvun osalta ne ovat valoisampia paikkoja. Ehkä tähän on vaikutusta sillä, että etenkin Vihreiden kovasti ajama raitiotie on entistä lähempänä todellisuutta, ja se hyödyttää ennen kaikkea Hervantaa, ja toisaalta Vihreät on kovasti ajanut lähijunaliikennettä Tesomalle. Kaupungin itäisissä lähiöissä ei ole tällaisia suuria kehityshankkeita vireillä, ja ehkä siksikin siellä kannatus ja kannatuksen kasvu jäivät pieneksi näissä vaaleissa. Sen näkee myös tästä suhteellisen kannatusmuutoksen kartasta.Tampereen äänestysalueet, vihreiden suhteellinen muutos

Kyllähän tällaisessa nousuvireessä on erittäin kutkuttavaa ajatella jo ensi vuoden kunnallisvaaleja. Totisesti, niissä vaaleissa minä asetun ehdolle. Olinhan Vihreiden kunnallisvaaliehdokkaana jo vuonna 2012, jolloin olin juuri muuttanut Tampereelle, ja sain melko vähällä kampanjoinnilla 32 ääntä. Ensi vuonna tavoite on sitten korkeammalla. Tässä on ehtinyt jo muodostua melko hyvä käsitys siitä, mitkä ovat minulle tärkeimpiä asioita kunnallispolitiikassa. Ykkösenä on ehdottomasti hyvän kaupunkiympäristön luominen: kunnolla urbaania kävelykaupunkia, jossa on laadukas ja kattava joukkoliikenne sekä riittävästi asuntotuotantoa keskustassa ja sen liepeillä.

2015-04-21 16.26.35Mutta vaalikampanja on vasta ensi vuoden juttuja. Sitä ennen pitää laskeutua eduskuntavaalihuumasta tavanomaiseen toimintaan, muun muassa istumaan Tampereen Logistiikka Liikelaitoksen johtokunnan kokouksissa. Tänään kokouksen asialistalla oli karjalanpiirakka, tuhdisti munavoita ja kupillinen kahvia, sekä tietenkin liikelaitoksen talousraportti ja toimitusjohtajan katsaus. Jalassa olivat ne Chie Miharan violetit tähtikuvioiset korkkarit, joilla korkkasin tämän kesän korkkarikauden tuossa jokin aika sitten. Ovat myös ihan kelvolliset pyöräilykengät, huomasin. Tuo Bodenin pallokuvioinen vakosamettihame on muuten yksi niistä, jotka kävivät Lempparissa kaventumassa. Karjalanpiirakka ei valitettavasti näy kunnolla, koska pöydän alla oli pimeää ja valotin kuitenkin sinne, jotta kengät erottuvat, niin pöydän päällinen ylivalottui oikein reilusti.

Heh, tästä tulikin mieleen se, miten naispoliitikkojen ulkonäköä aina kommentoidaan mediassa ja miten somesfäärissä sitten paheksutaan tätä ulkonäön kommentoimista. Koska nyt kuitenkin itsekin esittelen kenkä- ja vaatevalintojani tässä poliittisen toiminnan yhteydessä, niin on vain odotettavaa, että jossain vaiheessa joku muukin kommentoi niitä. Niinpä minun on hyvä varautua tähänkin mahdollisuuteen jo etukäteen. Kunnon vihreän tavoin teen sen nyt vihertekstillä:

> ole naispoliitikko
> kiinnitä huomiota pukeutumiseesi
> media kommentoi pukeutumistasi
> paheksu median toimintaa