Juu, minäkin lankesin tähän houkutukseen. Mutta ei siinä mitään. Minä olen ties kuinka pitkän iäisyyden kaivannut jotakin sellaista houkutusta, joka saisi minut liikkumaan enemmän. Jotain, missä ei liikuta liikkumisen takia. Sillä liikuntaa rapistuva ruhoni kaipaa, mutta kaikki liikkuminen, jossa ei ole pintatasolla jotain mielekästä tekemistä (jota itse liikkuminen ei koskaan ole), on aina niin perin vastenmielistä viimeistään kolmannella kerralla, usein jo ensimmäisellä.

Pyöräillä jaksan silloin tällöin maisemien takia, mutta pyöräilyetäisyydellä olevat maisematkin loppuvat joskus. Geokätköilyä jaksoin ahkerasti puoli vuotta, mutta sitten kyllästyin sen itseääntoistavuuteen. Pokémon GO kantakoon aikansa. Sitä odotellessa metsästetään taskuhirviöitä tyylillä. Tässä tapauksessa Indiskan pallomekossa ja Irregular Choicen kengissä.